perjantai 8. toukokuuta 2015

ILO-kasvatus

Tässä kuussa jätän taakseni alle kouluikäisten maailman lopettaessani kerho-ohjaajana toimimisen sekä kuopuksenikin siirtyessä kouluun. Olen puuhaillut lasten parissa jo kahdenkymmenen vuoden ajan ja tuona aikana olen oppinut valtavasti heiltä ja etenkin itsestäni heidän avullaan.

Seuraavassa tiivistän näin juhlavuoden kunniaksi kasvatuksen kolme pääpilaria, jotka olen matkallani huomannut toimiviksi omalla kohdallani. Mausteeksi ILO-kasvatukseen lisätään kunkin kasvattajan omat vahvuudet, esimerkiksi minulla ne ovat selkeästi olleet mielikuvitus, uteliaisuus ja luovuus sekä luonnosta nauttiminen.



1. I = Itsetuntemus

Kasvattajalla on tärkeää olla kirkas visio. Mielestäni tämä visio ei kuitenkaan koske kasvatettavaa, vaan itseämme - kasvattajaa. Meidän kannattaa elää vain ja ainoastaan omaa elämäämme myös kasvattajina eli ILO:ssa päämääränä on oma kasvu kohti tasapainoa. Tärkeintä on huolehtia omasta hyvinvoinnistamme, jotta voisimme olla tasapainoisia. Mitä sinä tarvitset voidaksesi hyvin? Mitkä ovat sinun arvosi ja vahvuutesi? Millaista elämää sinä haluat elää? Jokaikinen hetki, jolloin valitsemme itsemme muiden sijasta, olemme perillä.

Itsetuntemus on todella mehevä maaperä, jota mylläämällä voi saada niin itsensä kukoistamaan kuin ympäristönsäkin keräämään siitä hedelmää. Keskittymällä itseemme ravitsemme muita. Ihmeellistä, mutta totta, mitä paremmin itse voin, sitä paremmin voivat ihmiset ympärilläni. Oma kasvumme on päämäärä, jota kohti meidän kannattaa pyrkiä jokaisella askeleellamme. Kun sen muistamme, tapahtuu lapsiryhmissä ja perheissämme ihmeitä.


2. L = Luottamus

Luottamus on kuin tähti taivaalla, jonka avulla suunnistamme kohti visiotamme. Se näyttää tietä perille. Luottamus auttaa kehittämään tilanteista aidosti lapsilähtöisiä. Kun luovumme omasta suunnitelmastamme ja luotamme lapsen luovaan leikkiin pääsemme näkemään lapsen silmin lukuisten mahdollisuuksien maailmaan.

”Oleta hyvää!” on oma tunnuslauseeni lasten kanssa toimiessani. Mielestäni lapsen luottamuksen saavuttaa tähtäämällä kohti omaa kasvuaan lapsen kasvattamisen sijasta. Elämä kantaa!


3. ILO

Kasvatusstrategiana olen huomannut ilon olevan tehokkain tapa kasvaa ja kasvattaa. Seuratkaamme siis sitä, mikä tuottaa meille aitoa, sydäntä hellivää iloa. Ilo tarkoittaa minusta myös kunnioittavaa kohtaamista ja ystävällisyyttä toisiamme kohtaan - se kun tuottaa molemminpuolista iloa.
Hymy on menetelmistäni tärkein. Hyväksyvän hymyn kautta ilo lähtee kuplimaan lapsessa. Aikuisen hymyssä lapsi tunnistaa itsensä, täydellisen rakkauspakkauksen.


Perustana O = Onnellisuus

Onnellisuus on valinta. Se on mielentila, joka on seurausta siitä, että tunnemme itsemme, luotamme matkaamme ja kohtaamme toisemme iloiten, ystävällisesti ja kunnioituksella. Onnelliset lapset kasvattajan missiona luo kauniin perustan kokonaisuudelle. Minusta jo yhden tasapainoisen aikuisen kohtaaminen lapsuudessa voi olla mullistavaa. Olkaamme itse se yksi aikuinen.



Pohjana kiteytyksessäni olen käyttänyt isältäni, arvotutkija Martti Puohiniemeltä, oppimaani mallia arvoista, visiosta, missiosta ja strategiasta.

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Tarina hyväksynnän voimasta



Eräässä kaukaisessa vuoristokylässä eli mestari sekä joukko hänen oppilaitaan. Eräänä päivänä yksi oppilas jäi kiinni varastamisesta. Yhteisö laati mestarille kirjeen syyllisen erottamiseksi. Mestari jätti kirjeen huomiotta sekä ilman vastausta.

Myöhemmin samainen oppilas jäi kiinni uudestaan, samankaltaisesta teosta. Mestari sivuutti jälleen koko tapauksen. Tämä suututti oppilasyhteisön ja he laativat vetoomuksen varkaan karkottamiseksi - ehtona oli tällä kertaa, että muussa tapauksessa he poistuisivat kylästä yhtenä joukkona.

Luettuaan vetoomuksen mestari kutsui kaikki koolle jo samana iltana.
Nyt kaikki istuivat hänen edessään hiirenhiljaa odottaen jännittyneinä vastausta.

Mestari aloitti:
"Te olette viisaita veljiä. Te tiedätte mikä on oikein ja mikä ei ole oikein. Joukossamme on yksi, joka on syyllistynyt varasteluun. Te laaditte vetoomuksen tämän veljen erottamiseksi - muussa tapauksessa aiotte poistua yhtenä joukkona."

Sitten mestari sanoi jotain, mitä ei koskaan unohdeta:
"Veljeni, te olette viisaita ja vahvoja. Te pärjäätte hyvin. Te voitte lähteä ja mennä jonnekin muualle oppilaiksi, menestyen siellä.  Mutta tämä poika-parka, joka ei edes erota oikeaa väärästä. Kuka häntä opettaisi, jos en minä?
-- Jos minä en hyväksy tätä poikaa, niin kuka sitten? --
Minä aion pitää hänet täällä, vaikka te kaikki muut lähtisitte."

Jokainen oppilas pysähtyi sydämessään miettimään näitä syvällisiä sanoja.

Heti kun mestari lopetti puheensa. Eturivissä seisonut poika vajosi lattialle ja puhkesi vuolaisiin kyyneliin peittäen kasvonsa suurelta liikutukselta. Varastelun halu oli kaikonnut hänestä.

Mestari käveli pojan viereen, nosti tämän jaloilleen ja halasi tätä kuiskaten:
"Minä hyväksyn sinut, poikaseni."

Tarinan on kirjoittanut Mikko Lämsä tulkiten oman versionsa vanhojen tarinoiden pohjalta.

perjantai 21. marraskuuta 2014

Positiivisuushaaste kasvattajille, kotiin ja päiväkotiin - osa 3/3

Positiivisuushaaste on kolmen harjoituksen sarja, joka pohjautuu omaan käsitykseeni positiivisesta pedagogiikasta, jossa korostetaan lapsen osallisuutta, vahvuuksia ja myönteisiä tunteita. Ensimmäinen harjoitus käsitteli Lapsen osallisuutta ja toisessa harjoituksessa ovat pääosassa lapsen vahvuudet. Kolmannessa ja viimeisessä harjoituksessa nousevat esiin myönteiset tunteet.

Kolmas harjoitus
Myönteiset tunteet

Viimeisessä Positiivisuushaasteen harjoituksessa korostetaan myönteisiä tunteita lasten kasvatuksessa. Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä luennoi inspiroivasti aiheesta 5.11.2014 Helsingin avoimen yliopiston "Näkökulmia positiiviseen psykologiaan" -opintokokonaisuudessa.

Mäkelän mukaan myönteiset tunnetilat avaavat kehityksen mahdollisuuksia ja vahvistavat lapsen kehitystä. Ne lisäävät yhteyksiä aivoissa, joka mahdollistaa uusien toimintamahdollisuuksien avautumisen. Myönteisiin tunnetiloihin liittyvä tutkimus tuo kasvatukseen uusia tuulia ja se saattaa tuntua haastavalta siirtymävaiheessa kohti uudenlaista kasvatuskokemusta.

Myönteisten tunnetilojen esiin nousemista voi auttaa erilaisin keinoin. Tässä ei ole kyse tekopirteydestä eikä positiivisuudesta, vaan silkasta toiminnasta.

Voitte miettiä tätä harjoitusta varten, millaisista toiminnasta teidän perheessänne on nautittu eniten?
Mitä tehdessä lapsi on rauhoittunut, mikä keino on auttanut stressiin teidän perheessänne?

Jokaisella perheellä on omat tavat nostaa esiin myönteisiä tunteita, sillä jokainen lapsikin on erilainen. Seuraavaksi esittelen muutamia vaihtoehtoja, joita itse olen kokenut hyväksi ja joista joitain ajattelin kerhossani kokeilla yhteisellä perhekerhokerrallamme ja joille löytyy perustelut Mäkelän luennolta.

Mäkelän mukaan myönteiset tunnetilat nousevat lapsille esiin neljästä eri suunnasta, kuten tutkimisen ja löytämisen tuomasta hallinnan tunteesta, fyysisestä riehakkaasta leikistä toisten kanssa, hoiva- ja kiintymyskokemuksista sekä kumppanuudesta. Mitä siis ovat tällaiset harjoitukset konkreettisesti? Voit keksiä omasi tai valita seuraavista suosikkisi:

Kuva julkaistu aiemmin Hidasta elämää-sivustolla.
1. Uteliaan tutkimisen ja löytämisen tuoma hallinnan tunne onnistuu mielestäni helposti luonnossa. Mukaan otettu suurennuslasi tekee tutkimisesta arvokasta ja työväline auttaa pientäkin keskittymisessä, vaikka sen käyttö vielä olisikin kömpelöä. Mitä kaikkea löytyykään? Tutkitaan yhdessä jokaisen kiven alta ja kolosta. Uteliaisuus johtaa pian löytämisen riemuun: maailmasta löytyy vaikka mitä mielenkiintoista! Mitä pienempi lapsi, sitä lähempää kotia löytyy tutkittavaa!

2. Fyysinen riehakas leikki toisten kanssa toteutuu melko varmasti päivittäin joillain lapsilla, toisille se taas on aivan vierasta ja kolmansille jopa vastenmielistä. Ne, joille riehuminen on tuttua, voivat miettiä, että entä jos tällä kertaa riehkattaisiinkin yhdessä? Tai lasten aloittaessa peuhaamisen ei kiellettäisikään sitä, vaan annettaisiin lasten pitää hauskaa? Mäkelä mainitsi, että puoli tuntia peuhaamista olisi todella hyvä lääke lasten levottomuuteen kouluissa ja päiväkodeissa, koska peuhaaminen lisää tutkimusten mukaan keksittymiskykyä ja parantaa oppimista!
Mäkelän mukaan riehakkaassa leikissä kuitenkin tulee hetki, jossa toteutuu sanonta "Itku pitkästä ilosta", sillä aivoissa säkenöi voimakkaasti riehkatessa (hyvä juttu!) ja jossain vaiheessa sitten koordinaatio voi pettää, eikä kaverikaan ehdi väistää. Eli peuhaaminen kannattaa keskeyttää silloin, kun kaikilla on vielä kivaa!..muttei liian varhain kuitenkaan.

3. Hoiva- ja kiintymyskokemuksien avulla myönteisten tunteiden esiin nostamiseen suosittelen kokeiltavaksi Satuhierontaa lapsen kanssa. Pian julkaistaan kirja aiheesta (Odotan innolla!), mutta postituslistalle liittymällä Satuhieronnan nettisivuilla saa ilmaisen ihanan Taikapuu-satuhieronnan, jota suosittelen lämpimästi kokeilemaan. Satuhieronnan voi toki kehitellä itsekin, lapsi on onnellinen vaikka päivän tapahtumien kertaamisesta selkää hieroen tai jonkin tutun sadun kertomisesta (meneekö jo ulkomuistista?) liikutellen käsiä kämmenpainalluksin keholla kuin satuhahmoja maisemassa. Hieronta kannattaa aloittaa ja lopettaa silityksin. Hieronta on meillä ollut mainio lääke lapsen kokeman stressin taltuttamiseen. Lapset osaavat sitä itsekin jo pyytää, kun huomaavat sitä tarvitsevansa.

4. Kumppanuus tarkoittaa mm. ryhmäyhteisyyden ja anteliaisuuden sekä paneutuvan osallisuuden kokemista. Minusta nämä toteutuvat upeasti leikin kautta. Menemällä täysillä mukaan leikkiin tasavertaisena leikkijänä. Monet aikuiset kuitenkin sanovat, etteivät osaa enää leikkiä ja se on ihan ok! Jokainen perhe löytää ja on varmasti jo löytänytkin omia koko perheen hyvinvointia ja yhteisyyttä vahvistavia tekemisiä monin eri tavoin myönteisiä tunteita esiin nostaen. Ja itseasiassa myös yhteisen elokuvan katsominenkin nostaa esiin myönteisiä tunteita, kun se tehdään porukassa. Myönteiset tunteet ovat minusta luonteva osa ihmisyyttä ja perheissä todella luontaista, sillä lapset niin ihanasti johdattelevat meitä aikuisia ilon ja riemun pariin. Nyt siihen vaan kannustetaan myös tutkimustuloksiin nojaten!

Positiivisuushaaste oli tällä kertaa tässä, mutta sen pariin voi aina palata uudestaan ja uudestaan. Kannattaa toteuttaa edes kerran elämässä, sillä jokainen hetki on ainutkertainen lapsen elämässä.
Oli ilo osallistua!


Kiitoksia kaikille osallistujille!


Rauhan keitaan facebook-sivu tai kommentit alla ovat mainioita paikkoja jakaa tämän harjoituksen herättämiä ajatuksia ja tunnelmia sekä kysyä kysymyksiä. Voitte myös lähettää minulle viestejä tai kommentteja sähköpostiosoitteeseen: elina@rauhankeidas.fi


Lähteet 

Helsingin avoimen yliopiston "Näkökulmia positiiviseen psykologiaan" -luentosarjan luento 5.11.2014 aiheesta "Joukossa ihminen voi hyvin", Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä

torstai 20. marraskuuta 2014

Kalenteriimme on lisätty Lastenpäivä


Me olemme jo joitain vuosia järjestäneet perheessämme Lastenpäivän, joka on kuin äitien päivä ja isänpäivä. Meistä tuntui, että sellainen puuttui kalenterista. Vietämme sitä aina Lapsen oikeuksien päivän jälkeisenä sunnuntaina.

Lapsen oikeuksien sopimus on huikea paketti upeaa tietoa ja Unicefin sivuilta löytyy kaikille kasvattajille paljon materiaalia, miten lähestyä aihetta lasten kanssa.

Lastenpäivässä meidän perheessämme on kyse tasa-arvosta: perheen hyvinvoinnista ja lapsen osallistumisesta yhteiseen päätöksentekoon. Lastenpäivän idea on meillä lapsen osallistaminen ja lapsen äänen kuuleminen. Se on yhteisen leikin ja ilonpidon päivä. Se on kunnianosoitus sille, että meillä on niin ihania opettajia kuin lapsemme ovat. Se on päivä, jona otetaan lapsen näkökulma huomioon erityisen tarkasti ja juhlitaan lapsiamme!

Lapset haluavat vapautta ja oikeuden tulla kuulluksi ja nähdyksi heidän näkökulmastaan juuri sellaisina kuin ovat. Suosittelen viettämään lastenpäivää ja luottamaan päivän ajan siihen, että lapsi on paras opettajasi, viisas ja täydellinen. Ehkä lastenpäivä voisi olla myös hyvä päivä miettiä, miten lapsen ääni saadaan parhaiten kuulumaan perheessä vuoden kaikkina päivinä. Se on lasten oikeus.

Juttelemme joka syksy siitä, millainen lastenpäivän lastemme mielestä kuuluisi olla. Toteutamme sen niissä puitteissa, jotka ovat mahdollisia toteuttaa ja jos emme siihen pysty, neuvottelemme paremman toteutustavan lastemme kanssa. Lapset nimittäin saavat määrätä sinä päivänä KAIKEN niistä asioista, joista haluavat määrätä. (Aikuisella säilyy edelleen vastuu ja lapsi saa olla lapsi, ilman stressiä!) On tullut aika kuulla, mitä lapset haluavat!

ERINOMAISTA LASTEN OIKEUKSIEN PÄIVÄÄ!
Ja iloista lastenpäivää kaikille sitä 23.11. viettäville!

..Ja jottei lapsen ääni hautautuisi arjen alle,
kuullaan se vuoden kaikkina päivinä!

perjantai 7. marraskuuta 2014

Positiivisuushaaste kasvattajille, kotiin ja päiväkotiin - osa 2/3

Positiivisuushaaste on kolmen harjoituksen sarja, joka pohjautuu omaan käsitykseeni positiivisesta pedagogiikasta, jossa korostetaan lapsen osallisuutta, vahvuuksia ja myönteisiä tunteita. Ensimmäinen harjoitus käsitteli Lapsen osallisuutta ja toisessa harjoituksessa ovat pääosassa lapsen vahvuudet.

Toinen harjoitus
Lapsen vahvuudet
Positiivinen pedagogiikka on tutkimusten avulla todistanut, että lasten (ja minkäikäisten ihmisten vaan!) vahvuudet tunnistamalla ja niitä tukemalla saadaan rutkasti hyvinvointia aikaan.

Harjoituksena on tällä kertaa lapsen vahvuuksien tunnistamista ja nimeämistä oman voimaperhosen tai voimakotkan siipiin (Voit ladata haluamasi pdf:n kotisivuiltani, linkki tämän harjoituksen lopussa). Kirjatkaa siipiin lapsenne vahvuudet sanoina, tarinoina tai vaikka kuvina ja pian siivet siitä vahvistuvat ja kannattelevat lasta kohti uusia seikkailuja!

Lapset rakastavat kuulla omia vahvuuksiaan luettavan ääneen yhä uudestaan ja uudestaan, joten laittakaa voimahahmo esille sopivaan paikkaan, kuten sängynpäätyyn, josta sitä voi ihailla usein. On mukava nukahtaa muistellen omia vahvuuksiaan.

Voimahahmosta on paljon iloa myös haasteiden keskellä. Mikäli kasvatussuhde on täynnä haasteita, eikä hyvää tunnu irtoavan, voi vahvuuksia kirjata vaikka yhden päivässä, tai viikossa.. Jokainen vahvuus on kuin helmi, se ei kuluta, eikä se kulu käytössä. Jo se, että alkaa etsimään niitä lapsesta, alkaa muuttamaan kasvatussuhteen suuntaa. Vahvuudet voi valjastaa haasteiden keskellä tekemään hyvää. Haastan tällä harjoituksella kyseenalaistamaan leimoja, joita lapsillemme laitamme, varsinkin niitä negatiivisia. Haastan etsimään hyvää sieltä, missä sitä tuntuu olevan vähän. Koska pienenkin hyvän huomaaminen, tekee hyvän aina vain suuremmaksi. Vahvuuksien tiedostaminen tukee lasta, se saa lapsen tuntemaan olonsa huomatuksi ja arvostetuksi. Se auttaa lasta olemaan osa yhteisöä ja näin ollen koko yhteisön voimaan paremmin. Kun tunnemme, että kuulumme yhteen ja voimme luottaa siihen, että ketään ei jätetä ulkopuolelle, silloin kukoistamme. Näemme kaikissa huikeaa potentiaalia.

Kerhossamme pyydämme perheitä palauttamaan lapsen voimahahmon meille, jotta me voimme täydentää siihen vielä omat havaintomme lapsesta, jotka olemme kirjanneet myös hänen varhaiskasvatussuunnitelmaansa.
Ehkäpä katsomme myös yhdessä ryhmänä kaikkien lasten omia voimahahmoja. On hyvä idea myös jutella lasten kanssa ensin vahvuuksista ylipäänsä ja sitten miettiä yhdessä, millaisia vahvuuksia kullakin on. Ihan pienten lasten kanssa vahvuuksia lähdetään etsimään ja tunnistamaan ensin saduista ja tarinoista, jolloin käsitteistö tulee tutuksi.

..Ja jälleen kerran suosittelen sinua tekemään tämän harjoituksen myös itse, jotta pääset kokemaan harjoituksen myönteiset vaikutukset.

Lataa tästä itsellesi
 http://elina.puohiniemi.fi/uploads/elinaptiedostoja/elinap-Voimakotka.pdf

http://elina.puohiniemi.fi/uploads/elinaptiedostoja/elinap-Voimaperhonen.pdf

EDIT Sain juuri kuulla, että vielä yksi voimahahmo tarvitaan repertuaariin..
Olkaa hyvät, tässä on Voimapossu!

http://elina.puohiniemi.fi/uploads/elinaptiedostoja/elinap-Voimapossu.pdf


Rauhan keitaan facebook-sivu tai kommentit alla ovat mainioita paikkoja jakaa tämän harjoituksen herättämiä ajatuksia ja tunnelmia sekä kysyä kysymyksiä. Voitte julkaista myös kuvia omasta teoksestanne, mikäli haluatte.

Seuraava positiivisuushaaste julkaistaan kahden viikon kuluttua 21.11.2014. 


Lähteet 
"Positiivisen psykologian voima" -kirja
Helsingin avoimen yliopiston "Näkökulmia positiiviseen psykologiaan" -luentosarjan muistiinpanot
 
Jos haluatte sukeltaa syvemmälle vahvuuksien maailmaan, löytyy lisätietoa englanniksi netistä esim. viacharacter.org -sivulta.